Katolla kasvava sammal on Suomessa niin tavallinen näky, että sitä pidetään helposti normaalina. Se ei ole normaalia vaan kosteusongelma, joka maksaa itsensä takaisin katteen lyhentyneenä käyttöikänä. Hyvä uutinen on, että asia hoituu yhdellä oikein tehdyllä käynnillä, ja huono uutinen se, että väärin tehty pesu pahentaa tilannetta.
- Sammal ja jäkälä pitävät kosteutta katteen pinnalla, mikä kiihdyttää pakkasrapautumista ja lyhentää katon ikää.
- Menetelmä valitaan katemateriaalin mukaan. Kova suora painepesu irrottaa betonitiilen pintakerroksen ja saa katon sammaloitumaan entistä nopeammin.
- Bitumikatetta eli huopakattoa ei painepestä lainkaan: pintasirote irtoaa ja bitumi jää auringolle alttiiksi.
- Kasvustontorjunta-ainekäsittely uusitaan olosuhteista riippuen noin 3–5 vuoden välein.
- Kausi on keväästä syksyyn. Loppukesä on hyvä ajankohta, koska katto ehtii puhtaaksi ennen lehtien putoamista.
Miksi sammal vaurioittaa kattoa
Sammal ja jäkälä eivät syö katetta suoraan. Ne tekevät jotain hitaampaa ja kalliimpaa: pitävät kosteutta katteen pinnalla silloinkin, kun katon pitäisi jo olla kuiva. Kun märkä pinta jäätyy ja sulaa vuorotellen, pakkasrapautuminen kiihtyy. Betonitiilessä tämä näkyy ensin pinnan karheutumisena ja lopulta rakeisena aineksena räystään alla.
Sammal aiheuttaa myös toisen, välittömämmän ongelman. Se irtoaa katolta pikkuhiljaa ja päätyy kouruihin. Tukkeutunut kouru ohjaa vedet seinustalle ja sokkelin viereen, mistä alkaa kalliimpi ongelma kuin sammaleesta olisi ikinä tullut. Siksi kattohuolto ja sadevesijärjestelmän huolto kannattaa hoitaa samalla käynnillä.
Viisi merkkiä siitä, että katto kaipaa pesua
Katolle ei tarvitse kiivetä nähdäkseen nämä. Neljä viidestä näkyy maasta.
- Paksut sammalpatjat harjalla ja pohjoisrinteellä. Varjoisa, puiden ympäröimä tontti sammaloituu selvästi nopeammin kuin avoin ja aurinkoinen.
- Kourut täyttyvät hiekkaisesta aineksesta joka syksy. Jos kourusta nousee muutakin kuin lehtiä, aines on todennäköisesti katteesta.
- Sadevesi valuu kourun yli. Merkki siitä, että kouru on tukossa tai kaltevuus on mennyt tukoksen painosta.
- Räystään alla on rakeista ainesta. Tämä on jo rapautumisen merkki, ei enää pelkkä puhtausasia.
- Katteen väri on haalistunut laikuittain. Pinnoite on kulunut epätasaisesti, ja kulunut kohta imee kosteutta muuta pintaa enemmän.
Katemateriaali ratkaisee menetelmän
Tässä tehdään suurin osa kotikonstien vahingoista. Sama menetelmä, joka toimii yhdellä katteella, tuhoaa toisen.
| Kate | Mikä toimii | Mitä ei saa tehdä |
|---|---|---|
| Betonitiili | Irtokasvuston varovainen poisto, matala pesupaine ja kasvustontorjunta-ainekäsittely. | Kovaa suoraa suihkua. Se irrottaa tiilen pintakerroksen, jolloin katto sammaloituu jatkossa nopeammin. |
| Savitiili | Sama kuin betonitiilellä, mutta vielä varovaisemmin. Vanha savitiili on hauras ja lohkeaa herkästi. | Astumista tiilien päälle ilman kattosiltaa tai kulkulautaa. |
| Maalipinnoitettu peltikatto | Pesu miedolla pesuaineella ja pehmeällä harjalla, huuhtelu katteen kaltevuuden suuntaisesti. | Suihkun suuntaamista saumojen ja limitysten alle. Vesi jää rakenteeseen. |
| Bitumikate eli huopakatto | Kevyt kasvuston poisto ja torjunta-ainekäsittely. | Painepesua ja teräsharjaa. Pintasirote irtoaa, ja bitumi jää auringon UV-säteilylle alttiiksi. |
Huopakaton pinnassa oleva karkea kivirouhe on osa katetta, ei sen päälle kertynyttä likaa. Se suojaa bitumia auringolta. Jos pesun jälkeen räystäskourussa on kasa sirotetta, katteen käyttöikää lyheni juuri huomattavasti.
Painepesu vai kemiallinen käsittely
Nämä eivät ole toistensa vaihtoehtoja vaan tekevät eri asian.
Pesu poistaa sen mikä on nyt
Pesu irrottaa kasvuston, lian ja irtoaineksen. Tulos näkyy heti. Pesu ei kuitenkaan estä kasvustoa palaamasta, ja jos paine on väärä katemateriaalille, se jopa nopeuttaa paluuta karhentamalla pinnan.
Kasvustontorjunta-aine estää paluun
Torjunta-aine levitetään pesun jälkeen, ja se jää vaikuttamaan katteeseen. Kasvusto kuolee ja huuhtoutuu sateiden mukana viikkojen kuluessa, joten lopputulos ei näy samana päivänä. Jäännösvaikutus hidastaa uudelleenkasvua, ja käsittely uusitaan olosuhteista riippuen noin 3–5 vuoden välein. Varjoisalla tontilla väli on lyhyempi kuin avoimella.
Suomessa myytävien kasvustontorjunta-aineiden on oltava Turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymiä biosidivalmisteita. Käyttöohjeen lämpötila- ja sääraja on syytä ottaa vakavasti: liian kylmällä tai juuri ennen sadetta levitetty aine ei ehdi vaikuttaa, vaan valuu kouruun ja siitä maahan.
Milloin katon pesu kannattaa tehdä
Pesu ja pinnoitus vaativat kuivan ja riittävän lämpimän sään, joten kausi on käytännössä keväästä syksyyn. Kolme käytännön sääntöä:
- Loppukesä ja alkusyksy ovat usein paras hetki. Katto ehtii puhtaaksi ennen kuin lehdet putoavat, ja samalla käynnillä hoituvat kourut ennen syyssateita.
- Kevät toimii, jos talvi on ollut ankara. Silloin nähdään samalla, mitä lumikuorma ja jää tekivät katteelle, kiinnikkeille ja kouruille.
- Älä pese juuri ennen pakkasia. Katteen huokosiin jäänyt kosteus jäätyy, ja rapautuminen kiihtyy juuri siinä kohdassa, jota yritettiin korjata.
Milloin pesu ei enää riitä
Pesu ja pinnoitus pidentävät katteen ikää, mutta eivät korvaa uusimista. Pinnoitus tehdään pesun jälkeen kuluneelle mutta ehjälle katteelle: se suojaa katetta säältä ja palauttaa värin. Jos katteessa on halkeilleita tiiliä, puuttuvia kiinnikkeitä tai vaurioitunut aluskate, pinnoitus vain siirtää remonttia eteenpäin ja peittää sen, mikä pitäisi nähdä.
Karkeana suuntaviivana alalla käytetään katteen teknisenä käyttöikänä betonitiilelle noin 40–60 vuotta, konesaumatulle peltikatolle noin 40–50 vuotta ja bitumikatteelle noin 20–35 vuotta. Savitiili kestää näitä pidempään. Luvut ovat arvioita: toteutuva ikä riippuu asennuksen laadusta, tuuletuksesta ja siitä, onko kattoa huollettu vai ei. Juuri huollon osuus on se, johon omistaja voi vaikuttaa.
Kun joku on jo katolla, kuvien ottaminen ei maksa mitään. Pyydä kuvat piipun juuresta, läpivienneistä, harjalta ja kourujen kiinnikkeistä. Niistä näkee seuraavan viiden vuoden korjaustarpeen, ja taloyhtiössä ne kelpaavat suoraan kunnossapitotarveselvityksen liitteeksi.
Miksi katon pesu ei ole talkootyö
Kattotyössä on kolme riskiä, joista vain yksi on ilmeinen.
- Putoaminen. Märkä, sammaleinen katto on liukkaampi kuin useimmat arvaavat. Työ vaatii putoamissuojauksen eli valjaat ja luotettavan kiinnityspisteen, ei pelkkiä tikkaita.
- Katteen rikkoutuminen. Väärässä kohdassa astuminen halkaisee tiilen, ja vaurio näkyy vasta seuraavan syyssateen jälkeen sisällä.
- Vahingot alapuolella. Kasvustontorjunta-aine ja irtoava aines pitää ohjata pois istutuksilta, autolta ja naapurin puolelta.
Kiinteät kattoturvatuotteet, kuten talotikkaat, lapetikkaat ja kattosilta piipulle, tekevät katolla liikkumisesta turvallista ja ovat edellytys myös nuohoojan työlle. Jos niitä ei ole, se kannattaa mainita tarjouspyynnössä, koska se vaikuttaa työn järjestelyihin.
Ammattilaisen tekemässä työssä katteelle tai rakennukselle sattuvat vahingot kuuluvat yrityksen vastuuvakuutuksen piiriin. Itse tehdyssä työssä sekä katteen vaurio että putoamisvahinko jäävät omalle vastuulle. Tämä on käytännössä se, mistä kattohuollon hinnassa maksetaan.
Mitä kunnolliseen kattohuoltokäyntiin kuuluu
Tarjouksia on helpompi vertailla, kun tietää mitä työhön pitäisi sisältyä. Järjestys on tässä olennainen: jos kasvusto pestään suoraan kouruihin, työstä syntyy uusi ongelma.
- Katteen kunnon tarkastus. Katemateriaali, kaltevuus, kasvuston määrä, kattoturvatuotteet ja se, pääseekö katolle turvallisesti.
- Suojaus. Istutukset, kalusteet ja autot suojataan, ja valumavesi ohjataan hallitusti pois herkiltä alueilta ja naapurin puolelta.
- Irtokasvuston poisto. Paksut sammalpatjat poistetaan ennen pesua, jottei niitä huuhdota kouruihin.
- Pesu katemateriaalille sopivalla menetelmällä. Paine ja suutinkulma valitaan katteen ja sen kunnon mukaan.
- Kourujen ja syöksytorvien puhdistus. Pesussa irronnut aines otetaan pois samalla käynnillä eikä jätetä odottamaan syyssateita.
- Kasvustontorjunta-ainekäsittely, jos se kuuluu sopimukseen.
- Loppukatselmus ja kuvat. Kerrotaan mitä katolla näkyi: halkeilleet tiilet, pellitykset, piipun juuri ja kourujen kiinnikkeet.
Pinnoitus tehdään yleensä eri käynnillä, koska katteen on ehdittävä kuivua pesun jälkeen. Se kannattaa kysyä tarjoukseen erikseen hinnoiteltuna, jotta voi päättää vasta pesun jälkeen, kun katteen todellinen kunto on nähty.
Mikä katon pesun hintaan vaikuttaa
Neliöhintaa ei voi antaa näkemättä kattoa, koska työmäärä syntyy muusta kuin pinta-alasta. Hintaan vaikuttavat:
- katon pinta-ala ja kaltevuus
- katemateriaali ja katteen kunto
- kasvuston määrä ja se, tarvitaanko torjunta-ainekäsittely
- piiput, läpiviennit ja kattoturvatuotteet, jotka lisäävät käsityötä
- pääsy katolle ja suojaustarve alapuolella
- tehdäänkö pinnoitus pesun yhteydessä
Urakat hinnoitellaan sopimuksen mukaan ja tuntityöt tuntihinnalla, joka on 56,50 euroa tunnilta asentajaa kohden sisältäen arvonlisäveron 25,5 prosenttia. Kohdekäynti ja tarjous ovat maksuttomia eivätkä sido mihinkään.
Muista myös, että katon pesu on asunnon kunnossapitotyötä, joten työn osuudesta saa kotitalousvähennyksen. Laskuesimerkit löytyvät artikkelista kotitalousvähennys pihatöistä ja kunnossapidosta. Katon pesun ja pinnoituksen palvelusivu on kattohuollot.
Terva-Jussi Oy on tehnyt kiinteistöjen huolto-, kunnossapito- ja korjaustöitä Tampereella ja seitsemässä naapurikunnassa vuodesta 2019. Vastaamme kohteesta alusta loppuun. Tämän sivun tiedot perustuvat käytännön työhön sekä Verohallinnon, Tampereen kaupungin ja lainsäädännön julkisiin ohjeisiin. Tarkista aina ajantasainen tilanne viranomaisen omilta sivuilta.
